2 – 2022 Julkaisija: Perniönseudun Lehti Oy Päätoimittaja: Aku Poutanen Toimittaja: Maria Vakkuri Toimitusavustajat: Ida Herranen, Minna Urpo Ilmoitukset: Tea Niinimäki Painopaikka: Salon Lehtitehdas, Salo Kannessa: Peppi ja Ella Määttänen. Tytöt kuvattiin Perniön vanhan pappilan pihalla. toimitus@pernionseudunlehti.fi, www.pernionseudunlehti.fi Kuvassa on Tortosia; sana Perniön murteella tarkoittaa käpyä. Lukion mediataitokurssilaiset tekivät keväällä juttuja Perniönseudun Lehteen. Kesän kynnyksellä he kirjoittivat lukijoiden iloksi runoja, maalasivat tauluja ja ottivat keväisiä luontokuvia eteläisestä Salosta. Voin kirjoittaa auringolle kortin pyydän, avaathan meille kevään portin. Sinä autuas armas ja talvi karvas kevään tunne. Kurvasi ja kaarsi jätti talven taakseen. Kukka laakso. Lämmin ilma. Sä ihana kaunis kesä. Annu Ahlqvist Kesän kauneus saa runoilemaan Annu Ahlqvistin maalauksessa värit tanssivat taivaalla. Tyyni erämaalampi, mustat vastarannan puut ja tummansininen taivas ja lammen pohjukasta kuuluva kuikan huuto. Tai aurinkoinen päivä rantakalliolla, merenselällä kimmeltävät aallot, lokkien mekastus ja rannan punainen venevaja. Tai helteinen illansuu kaupungin rantakadulla, väentungos, terassilta kantautuva naurunremakka ja soitto ja grillin tuoksu. Tai sateen ropinaa peltikatolle, jonka alla vinttikamarissa kamiina lämmittää ja huovan alla on taivaallinen rauha kuluttaa iltapäivä lukemalla. Esimerkiksi tällaisilla mielikuvilla kesää meille monesti myydään; moni pystyy samaistumaan ainakin johonkin noista tilanteista – ja kuvitelmien listaa voisi jatkaa loputtomiin. Tietysti kesä on paljon muutakin: hikisiä yötyövuoroja, murhetta ja suruja siinä kuin muukin vuosi. Ja harvoin se toteutuu mainospuhe tosielämässä: vaikka olisivat puitteet idylliset, harvoinpa sitä ihminen on ihan sees. Jos ei paina päivän suukopu naapurin kanssa, painaa särkevä selkä tai juuri tullut sähkölasku. Taitolaji on sekin, että unohtaa nämä arjen harmit edes hetkeksi. *** Mutta ikuisuuslaji kesä kuitenkin on. Lähihistoriaihmisen piti sukeltaa lehden arkistoon ja kaivaa esiin vuoden 1987 vuosikerta. Tietysti siksi, että silloin oli omalla kohdalla takana ensimmäinen vuosi koulua eli edessä ihan oikea kesäloma. Ja eihän lehden kertoma poikkea ihan hirveästi siitä, mitä vuonna 2022 meille tarjotaan: ilmoitukset vuonna 1987 markkinoivat niin juhannustansseja kuin kesäarpajaisia ja -bingoakin. Lehden toimitus sijaitsee nykyään samassa tilassa kuin missä aikoinaan oli T-market, ja kyllä: kaupan ilmoituksen tarjousten perusteella tuosta samasta ovesta on kannettu 35 vuotta sitten juhannuksen alla muun muassa grillikyljyksiä, irtolenkkiä, grillimakkaraa, kassleria myös maustettuna – ja sitten onkivapoja, tikkatauluja, uimapatjoja, silliä ja perunaa. Salon meijerin voi on jo historiaa, samoin Friscon limut. Juttupuolella kerrotaan kesäkuun viimeisessä lehdessä muun muassa tulevista kesäleireistä, taidenäyttelyistä, Särkisalon soutukisoista ja välissä on ötökkäverhon mainos. On ongittu, on pelattu jalkapalloa ja pesäpalloa ja kohta perään tulee lisää juttuja taidenäyttelyistä – tällä kertaa Museokahvilassa ja Strömmassa. Heinä-elokuun lehdissä on jo ennakoitu Särkisalon rantatansseja, käyty uimakoulussa ja markkinoilla sekä kannettu huolta sinilevästä ja raportoitu niin kesäteattereista kuin Särkisalon meripäiviltäkin. Jos joku on muuttunut, alueellinen jakautuminen: vielä 1980-luvulla kesän kevyemmät ja matkailuun ja kesämenoihin liittyvät jutut näkyvät tulleen pääosin muualta kuin Mathildedalista ja Teijolta. Nythän asia taitaa keikahtaa juuri toisinpäin, mikä kannattaa ilman muuta ottaa haasteena eikä merkkinä taantumuksesta. Tietysti joku osaa sanoa asian aina paremmin sen, mistä lopulta on kyse. Vastikään luin Jari Järvelän erinomaisen romaanin Kosken kahta puolta, missä kylään tullut nainen lempeästi sysii pikkupoikaa pihalle: ”Ei kesää kattella klasin läpi. Tulee kuolemantauti”. Taidatkos tuohon mitään lisätä. aku.poutanen @pernionseudunlehti.fi Kesä ei muutu, vai muuttuuko
2022 – 3 Lukion mediataitokurssilaiset tekivät keväällä juttuja Perniönseudun Lehteen. Kesän kynnyksellä he kirjoittivat lukijoiden iloksi runoja, maalasivat tauluja ja ottivat keväisiä luontokuvia eteläisestä Salosta. Istun puiston penkillä, tien läpäisee kasa kasvoja. Ilmeitä, jotka näyttävät hetken vain muistoilta, sivuilta jostain näytelmästä, jonka joskus luin ja koin omakseni. Olen hetken sivussa tästä juonesta. Sydämeni lepää ja hengittää, mieleni pysyy paikoillaan eikä juokse kehää. Puut runsastuvat koleudesta vehreään kukoistukseen, ilmassa leijailee makea tuoksu ja asfaltti lämpenee jalkojen alla. Kaikki on hyvin ja kaikki herää, mutta silti jokin ei ole paikoillaan. Jokin ei hengitä keuhkojaan täyteen. Jokin ei löydä paikkaansa. Jokin on vielä levoton. Kevät laskee esiripun ja antaa mahdollisuuden väliajalle. Istun edelleen penkillä ja muistan istuneeni siinä lukuisat kerrat ennenkin. Jokin on ehkä muuttunut, ehkä minä. Joskus yksin oli lämmin olla. Joskus ei ollut kaipuuta ja hiljaisuutta. Nyt on myös jotain muuta, joka kulkee vielä mukana. Jotain, jolle on varattu paikka, mutta joka eksyi matkalla. Kevät on harhailevan kaipuun ja odottamattoman toivon aikaa. Se on lupauksen täyttö ilman lupausta. Se on käännekohta, ehkä uuden näytelmän alku. Kesällä esirippu aukeaa ja väliaika loppuu. Rauha hajoaa miljooniksi palasiksi kevät tuuleen, jonka kesä omistaa. Silti kevät aina herää, se elää ja tietää paikkansa. Se on viisas sulautuen hetkeksi varjoihin, menettämättä loistoaan. Menettämättä toivoaan. Se ei tarvitse parrasvaloa tai odotuksia, se ei tarvitse lupauksia. Kevät on vain katoava hetki, jota tulemme aina kaipaamaan uudestaan ja uudestaan. Se on vastaus ja kysymys. Se on riisuttu totuus ja ydin. Se on kevät. Linnea Laakso Linnea Laakso maalasi runon inspiroimana teemaan liityvän maalauksen. Kesän kauneus saa runoilemaan Linnut laulaa ja aurinko paistaa, kevään kukkaset aamulla loistaa. Pilvistä tai aurinkoista ei väliä mulle, kunhan lämmin viima tuo hymyn suulle. Kesän lämpöä ja mansikoiden makua odotan. Vedessä uinnin ja jäätelön syönnin kokemuksia haluan. Lämpötila nousee päivä päivältä, kunhan sade ei tule ja vie tätä meiltä. Lehdet puissa kasvavat ja kukat pelloilla kukoistavat. Nurmikko on tuo vihreä niin, pian se täytyy leikatakin Linnut tulevat etelästä takaisin, omiin pesäkoloihin. Lasten naurua pihalla kuulet, mahtaako puistolla olla uudet tuulet? Kevätpäivän viettoon lähdetään, mukaan koko perhe tai pari ystävää. Pauliina Järvinen
4 – 2022
2022 – 5 Särkisalon suomenkielisestä nimestä kinattiin herrasmiesten tapaan PsL-Aku Poutanen Sata vuotta sitten Särkisaloon maanteitse olisi voinut lukea kyltistä saapuvansa Finbyyn – mutta Särkisalosta hän ei olisi saanut vielä siinä vaiheessa tietää mitään. Ehkä tätä ei ole moni huomannut miettiäkään: Särkisalosta tuli virallisesti suomeksi Särkisalo vasta vuonna 1930. Sitä ennen oli nimiasiasta väännetty peistä tosissaan, mutta tyylillä. –Ei tästä mitään ilmiriitaa ole tainnut olla, osapuolet olivat herrasmiehiä, myhäilee Reijo Salminen. Hän sen tietää. Miehen käsissä on painotuore kirjanen ”Miten Finbystä tuli Särkisalo”. Salminen on aiemminkin sukeltanut historiaan; vuonna 2016 hän kokosi kirjan Särkisalon vanhoista louhoksista. Nimikysymyksen ääreen hänet johdatti kotiseutuyhdistys Meripirtin kerhon pitkäaikainen puheenjohtaja, kotiseutuneuvos Seppo Willgren. –Hän toi tuommoisen mapin, jonka oli papilta saanut ja kehotti katsomaan, mitä siinä on. Pian selvisi, mitä: monenlaista vanhaa paperia, mutta myös asiakirjoja, jotka liittyvät suomenkielisen nimen saamiseen Finbyn kunnalle. Reijo Salminen huomasi, että aihe kiehtoo ja että siihen pitää syventyä. Willgrenin tuoman aineiston päälle alkoi kertyä kerroksia; maakunta-arkisto on aarreaitta ja Salon kaupungin arkistosta löytyivät vanhat valtuuston pöytäkirjat. Kaiken takana on se, että Särkisalossa ei oltu erillään ajan virtauksista. Suomalaisuusaate ei vielä 1900-luvun alussa ollut loppuunkaluttu kysymys. Vuonna 1904 Hakkalan kouluun opettajaksi tullut Artturi Salovaara oli suomalaisuuden ja suomenkielisyyden kannattaja, joka eteni valtuuston puheenjohtajaksi asti ja valtuuston pöytäkirjat alettiin laaatia suomeksi. Kaksi kolmannesta Särkisalon asukkaista oli jo 1900-luvun alussa suomenkielisiä ja asiasta oli keskusteltu ennenkin. Vastapuolikin oli väkevä: ruotsinkielisten puolta piti Karl Forsström Ab:n johtaja, insinööri Fredrik Forsström. Vuonna 1930 valtioneuvosto siis päätti, että Finbyn kunnan ja seurakunnan nimi suomeksi on jatkossa Särkisalo. Sitä ennen ehti tapahtua paljon. Koko tarinaa ei voi tässä toistaa, mutta jo vuonna 1923 oli kutsuttu koolle kokous, jonka piti päättää suomenkielisestä nimestä. Valtuusto päätti vuonna 1928, että nimi otetaan käyttöön, ja tästä repesi jos ei riita niin ainakin eripura: ruotsinkieliset alkoivat kerätä nimilistaa asiaa vastaan. Frederik Forsström perusteli tätä ennen muuta sillä, että ei ole varmuutta siitä, että Särkisalo on koskaan aiemmin ollut nimenä käytössä – ja arveli myös, että enemmistö asukkaista ei ole päätöksen takana. Listalle tuli lopulta 657 nimeä, lähes kolme neljännestä kunnan täysi-ikäisistä asukkaista. Samaan aikaan suomenkielisten leirissä pohdittiin, miten vastataan valitukseen, joka Forsströmiltä oli lähdössä maaherralle. Valtuuston päätöksen jälkeen asiasta tuli maakunnallinenkin uutinen: Turun Sanomat kertoi 29.1.1929: ”Selkkaus Finbyn kunnan nimen suomalaistamisasiassa” ja jatkaa: ”Nimiä haalittu adressiin epäilyttävin keinoin”. Reijo Salminen tuumii, että lehdistöä käytettiin kiistassa taiten hyväksi. –Nykyään tällaista varmaan puitaisiin Facebookissa ja muissa väylissä, hän miettii. Kirjattiinko kaikki oikein? Asiaa palloteltiin seuraavaksi valtuuston, maaherran ja Forsströmin välillä ja lopulta maaherran ja lääninkanslian osana oli lähinnä tarvittavien asiakirjojen toimittaminen valtioneuvostolle lopullista päätöstä varten. Kuten todettua, toinen nimi ei yksin ollut kiistan aiheena vaan myös se, onko nimelle historiallisia perusteita. Suomenkielinen puoli totesi, että vuonna 1409 asiakirjassa ”Perniön pyhän kirkon rajat” näkyy selvästi kohta ”De Serkesalom Jöns i Finby”. Vuoden 1540 maakirjassa taas näkyy M.A. Knaapisen mukaan selvästi Särkisalo muodossa ”Särkesala”. Valtionarkeologi Juhani Rinne kiinnittää huomiota murteisiin ja ääntämykseen. Vuosina 15401752 nimi esiintyy verokuntaluetteloissa eri muodoissa ja virheenkin mahdollisuus on aina olemassa. Salminen muistuttaa, että ruotsinkielisillä kirjureilla saattoi jäädä teksteihin virheitä ja samaa epäilivät miehet jo lähes sata vuotta sitten. Alun perin opettaja Salovaara oli keksinyt Särkisalon nimen Ernst Lampénin kirjoituksesta ”Finby”. Lampén oli kirjailija ja toimittaja, joka liikkui kulttuuripiireissä ja vietti kesiään Särkisalossa. Nykyäänkin ilahduttanee tieto, että juttu esitti Särkisalon matkailumielessä varsin hyvässä valossa. Sittemmin Lampén peruutteli: hän arveli lukeneensa asiapapereita väärin ja että oikea muoto olisi ollut ”Säcksalo” eli ”Säkkisalo”. Vilahtipa aikoinaan myös ajatus, jonka mukaan verokunta olisi saanut nimensä Siksalon talon mukaan. Salminen muistuttaa, että kun Lampén oikaisi erheensä, oli nimiprosessi jo niin pitkällä että Salovaarakaan ei voinut enää esitystään perua. Reijo Salminen sanoo, että kirjasen kokoaminen oli hauska pulahdus historiaan. –Kyllä näistä miehistä sellainen kuva jäi, että he olivat todella tarmokkaita ja asiaansa uskovia. Salminen on joka tapauksessa historiasta ja sukututkimuksesta innostunut ja tohtii suositella harrastuksia muillekin. –Siinä herää koulussa opetettu historia ihan eri tavalla eloon. Kun esi-isiä alkaa löytyä, heille on olemassa joku lokero johon heidät sijoittaa. • Jutun lähteet: kirja ja Reijo Salmisen haastattelu. Meripirtin Kerhon kustantamaa kirjaa voi ostaa Perniönseudun Lehden kirjahyllystä. Reijo Salminen sukelsi Särkisalon nimihistoriaan.
6 – 2022 Ida Herranen Perniön Lemussa kulkija voi kesällä hieraista silmiään toisenkin kerran. On kuin olisi sukellettu peltoaukeiden keskeltä suoraan 60-lukulaiselle asemalle. Siltä sen pitäisikin näyttää. Lemuun on aukeamassa kesäksi kahvila ja kampaamo, jonka puitteet ovat kuin asemalla kuuluukin: junanvaunu, linjuri, asemarakennus ja -laituri. Paikkaa pyörittävät EevaLiisa ja Mauri Kainulainen, joilla on selvä kuva tulevasta. – Se on tällainen 60-70 luvun vanha kylän asema, mihin juna on aina pysähtynyt ja mistä ovat lähteneet linja-autot. Siinä on myös vanha huoltoasema, joka tulee toimimaan vessana. Asemarakennus hakee vielä vähän muotoaan, mutta junan vaunusta voi hakea itselleen kahvin. Kupposen voi nauttia junassa sisällä, asemalla tai asemalaiturilla, Mauri Kainulainen valaisee. Rautatieasemalla on näkyvissä, kuinka Kainolan asemaksi nimetyltä pysäkiltä lähdössä oleva lättähattujunan vaunu on lähdössä huomenna Turkuun ja ylihuomenna Helsinkiin. – Junavaunun suhteen ajattelin, että se on hieno vaunu, johon on kiva tulla juomaan kuppi kahvia. Sieltä on hienot näköalat Lemun lammelle. Alkuperäinen suunnitelma oli laittaa puolet vaunusta alkuperäiseen kuntoon, mutta töitä tehdessäni ajattelin että tämähän on minun. Minun ei tarvitse tästä museota tehdä, vaan laittaa se juuri sellaiseksi kuin itse haluan. Kalusteet tulivat Saksasta, koristeet Ruotsista ja niin edelleen, Mauri Kainulainen kertoo. Millaiseksi alue lopulta muodostuu, on vielä hieman auki. Kuten suunnitelmat yleensä, tulee tässäkin tapauksessa uusia ideoita tekemällä ja samalla vanhoja suunnitelmia kuopataan. – Tämä konsepti hakee vielä muotoaan ja siksi suunnitelmat voivat olla huomenna jo aivan uusia, Eeva-Liisa Kainulainen täsmentää. – Kun Mauri keksii jonkun idean, niin aika tyypillistä on, että se hieman leviää alkuperäisestä suunnitelmasta. Sitten kun tämä on valmis, niin ei keksitä enempää. Rupeamme kuitenkin lähenemään jo eläkeikää. Kampaamotoiminta on tarkoitus pitää ympärivuotisena, mutta kahvilan tarjoilut painottuvat kesäsesonkiin. – Toiveenamme ei ole, että tänne koittaisi mikään kansanryntäys. Jos sellainen tulee, niin sitten tulee ja sitten mennään sen mukaan. Tätä Lättähattu lähtee Kainolan asemalta, ainakin leikisti ei kuitenkaan ole tarkoitettu elinkeinoksi, vaan tämä on tällaista harrastustoimintaa, Mauri Kainulainen veistelee. – Aikataulullisesti voisin kuvitella, että kampaamo olisi toiminnassaan jo juhannuksen jälkeen. Kahvilaa koskee tiukemmat rajoitukset ja kriteerit, joten siihen lupien saaminen voi hetken kestää. Kahvila kertoo avautumispäivänsä muun muassa sosiaalisessa mediassa. Ajatuksen tasolla aluetta on suunniteltu jo muutaman vuoden verran. Rakennuslupaa odotellessa tehtiin valmiiksi kaikki, minkä saa ilman lupaa rakentaa. – Mauri on puhunut kahvilasta aina. Itse kun olin kotona, niin mietin että olisi kiva tehdä kampaamotöitä sillä tavalla ihan vähän vain. Mauri rupesi katsomaan Kainulaisilla oli ensin idea kahvikupista junanvaunussa. Sitten projekti kasvoi enemmänkin kuin vähän. Lättähatussa on moni matkustanut, mutta ihan tältä nissä ei junien liikennöintivuosina näyttänyt. Eeva-Liisa ja Mauri Kainulainen avaavat vaunuun kahvilan, joten kohta tiloissa tuoksuu tuore pulla. Kainolan asemalta pääsee itään ja länteen.
2022 – 7 Salon Taiteilijaseuran Taidelainaamo ja Galleria on muuttanut uusiin, upeisiin tiloihin Salon Tehdaskadulle! Näyttelykalenteri Galleriassa: 7.6-18.6: Hannu Sillanpää 21.6-2.7: Leena Arnould/ Markku Heinonen 5.7-16.7: Jaana Sarpaniemi 18.7-31.7: Galleria suljettu 2.8-13.8: Kirsti Eliasson/ Taija Peistamo 15.8-27.8: Tiina Harjola 30.8-10.9: Hauta-aho/Junnila/ Kähönen/Laakkonen/ Nikander/Pykäri/Seewald 13.9-24.9: Tarja Seewald 1.11-31.12: Seuran yhteisnäyttely 6.6-10.7 VAPAUS -näyttely Ilolan Arboretumissa Kalkkilantie 1325, 25370 Salo. 1.9 Salon Taiteiden Yänä Pariisilainen Taideilta Galleriassa. Kaikkiin näyttelyihin vapaa pääsy. Lämpimästi tervetuloa! Salon Taiteilijaseura ry Tehdaskatu 18, 24100 Salo ma-to klo 12-17, pe 12-15, la 10-14 salontaiteilijaseura.fi salontaiteilijaseura.fi @salontaiteilijaseura Lättähattu lähtee Kainolan asemalta, ainakin leikisti myynnissä olevia kontteja, mutta löysikin yllättäen nettikirpputorilta tuollaisen junanvaunun jostain päin Itä-Suomea. Siitä se ajatus sitten tavallaan lähti, EevaLiisa Kainulainen naureskelee. – Ja siitä se ajatus on sitten hieman kasvanut. Jos on lättähattu, niin tarvitseehan se asemarakennuksen ja niin edelleen, Mauri Kainulainen komppaa. Koodi ja satama oli jo – Meillä oli täällä jo elokuvateatteri, Kainolan keskuskirjasto Koodi, kuntosali ja Lemunlammen pursiseuran satama, mutta asemarakennusta ei vielä ollut, Mauri Kainulainen kuvailee. – Tämä on tällainen Mikämikä maa, Eeva-Liisa Kainulainen lisää. – Paljon ei huvipuistostakaan puutu, kun meillä on vielä nämä kotieläinkuviotkin, Mauri Kainulainen jatkaa viitaten perheen lemmikkipossuihin. Näyttävästi sisustetun kampaamo-kahvilan rekvisiitta on aitoa vanhaa tavaraa. Inspiraatiota on haettu huutokaupoista ja rautatieasemien kalustekirpputoreilta. – Tyyli näkyy sisustuksessa siten, että siellä on kaikki vanhaa. Löytyy aidosta puhelinkopista lähtien kaikkea rekvisiittaa. Puhelinkopista löytyy totta kai myös vanha puhelinluettelo, Eeva-Liisa Kainulainen valottaa. – Vanhaa tavaraa on todella vaikea löytää. Kerran löysin yhden nettisivun, mistä ajattelin että täällähän on kaikkea mitä tarvitsen. Lopulta selvisi, että kyseessä oli Keski-Suomessa sijaitseva museo, joten en saanut ostettua sieltä mitään. Ostimme huutokaupasta Helsingin asemarakennuksen penkkejä, ovia ja ikkunoita. Toivottavasti saamme kaiken mahtumaan. Esimerkiksi ostamamme asemarakennuksen lamput olivatkin hieman isommat kuin kuvittelin. Ajattelin, että ne saadaan hyvin mahtumaan kahvilan tiskin päälle, sillä lamput eivät näyttäneet kuvissa niin valtavilta. Tietenkään ne eivät rautatieaseman katossa näyttäneet niin suurilta, mutta ne olivatkin noin metri kaksikymmentä senttiä korkeita, Mauri Kainulainen naureskelee. – Se on vielä ajatushautomossa, mutta olen nähnyt yhdessä asemarakennuksessa kivimiehiä ovensuussa, jotka pitelevät valoa. Voi olla, että tännekin täytyy muutama kaveri laittaa seisomaan ja pitämään ulkovaloa, kiviliikettä päivätyökseen pyörittävä Kainulainen ideoi. Kainulaisilla oli ensin idea kahvikupista junanvaunussa. Sitten projekti kasvoi enemmänkin kuin vähän. Lättähatussa on moni matkustanut, mutta ihan tältä nissä ei junien liikennöintivuosina näyttänyt. Eeva-Liisa ja Mauri Kainulainen avaavat vaunuun kahvilan, joten kohta tiloissa tuoksuu tuore pulla. Mauri Kainulaisen piti aluksi vain peittää yksi pöytä kolikoilla. Keräilyinnostus iski ja nyt hänellä on kaikki Suomen kolikot itsenäisyyden ajalta aina euroon asti. Asemarakennuksen lamppujen koko yllätti Kainulaiset.
8 – 2022 PsL-Maria Vakkuri Kesällä kannattaa välillä heittää puhelin pois kädestä ja sulkea televisio, onhan sitä muutakin puuhaa kuten pihaleikit. Särkisalon koulun oppilaat Max Lindeman, Eveliina Lausti ja Claudia Manninen antavat tässä parhaat vinkkinsä siihen, mitä voi pihalla pelata. Ruutuhyppelyruudukon pystyy kätevästi maalaamaan omalle pihalle esimerkiksi vanhoilla talomaaleilla tai katuliiduilla. Banaanihipassa kiinnijääneen voi vapauttaa helposti "kuorimalla banaanin" eli laskemalla kaverin kädet alas. Hyppää kymppiin ja käänny ympäri! 1. Valitse sopivat katuliidut tai esimerkiksi ylimääräinen maalipurkki. 2. Maalaa asfaltille kuvanmukaiset ruudut. 3. Piirrä ruutuihin numerot yhdestä kymmeneen. Huomioi, että ensimmäisessä aloitusruudussa ei ole numeroa. 4. Hyppää ruutuihin yksittäisiin ruutuihin yhdellä jalalla ja vierekkäisiin ruutuihin tasajalalla. Kympin kohdalla hyppää ympäri ja hypi takaisin samaa reittiä. 5. Halutessasi voit vaikeuttaa hyppimistä niin, että heität kiven aina yhteen ruutuun numero kerrallaan ja nappaat kiven matkalla mukaasi ilman että horjahdat. 1. Valitaan yksi tai kaksi hippaa. 2. Päätetään yhdessä leikkialueen rajat. 3. Hippa yrittää ottaa muita leikkijöitä kiinni, kun nämä juoksevat karkuun. 4. Kun hippa saa jonkun kiinni, tämä nostaa kädet pään päälle ja jää seisomaan paikalleen. 5. Kiinni jääneen henkilön voi pelastaa laskemalla tämän kädet takaisin alas. 6. Hippa vaihtuu, kun kaikki ovat jääneet kiinni. 7. Leikkijät voivat myös välillä vaihtaa hippaa. Ruutuhyppely: BanaanihipPAA:
2022 – 9 SINUN IHOLLESI VAIN PARASTA! SINUN IHOLLESI VAIN PARASTA! Kosteuttavat ja hoitavat aurinkosuojavoiteet kasvoille ja vartalolle Haarlantie 2, Perniö p. 02-7351307 www.beautyspotkitta.fi Avoinna ti-pe 9-17, la 9-14 Muina aikoina sopimuksen mukaan. Yksilöllistä kauneudenhoitoa suurella Ihana kesä, aikaa itselle, aikaa rentoutua.. PALVELEMME KOKO KESÄN MA-PE 10-17 Muina aikoina tilauksesta. Terveisin Virve & Linnea Vastaanotot Perniössä ja Särkisalossa avoinna koko kesän! Fysioterapeutti Anssi Örri 0400 744 269 anssi.orri@gmail.com MEIDAN Kuntoutus www.meidan.co PERNIÖN FYSIOTERAPIAJA KUNTOKESKUS FYSIKA puh. 040 500 6797 • Perinteinen fysioterapia ja lymfaterapia: tehokasta kuntoutusta ja kivunhoitoa • Tehokas ja viihtyisä kuntosali lihasharjoitteluun: turvallista harjoittelua, kuntosali on yksin käytössäsi varaamasi aikana • Kraniosakraaliterapia: uusin hoitomuotomme, auttaa stressiin ja monenlaisiin kiputiloihin, pehmeä ja ihana hoito • Xcryo huippukylmähoito: helppo ja vaivaton hoito joka antaa tehokkaan avun monenlaisiin vaivoihin • Klassinen hieronta ja faskiahieronta: jännitysja kiputiloja pehmentävät käsittelyt p. 040 500 6797 www.fysika.fi info@fysika.fi Haarlantie 2, 25500 Perniö Banaanihipassa kiinnijääneen voi vapauttaa helposti "kuorimalla banaanin" eli laskemalla kaverin kädet alas. Pikipadassa yksi henkilö kiertää leikkialuetta pallon tai kepin kanssa ja tiputtaa sen jonkun leikkijän kotipesään. Jokainen leikkijä saa piirtää itselleen oman kotipesän. Hyppää kymppiin ja käänny ympäri! 1. Valitaan hippa ja hänelle annetaan jokin esine (esim. pallo, keppi, jne.) 2. Piirretään rinki maahan, jonka ulkoreunaan piirretään jokaiselle pelaajalle oma ”pesä”, hipalle ei piirretä pesää. 3. Pelaajat menevät omiin pesiinsä seisomaan. 4. Hippa alkaa kiertää rinkiä esine kädessään, ja tiputtaa esineen jonkun pelaajan taakse. 5. Kun esine on maassa, hippa alkaa juosta rinkiä ympäri. Pelaaja, jonka taakse esine pudotettiin, ottaa esineen käteensä ja alkaa juosta rinkiä ympäri hippaa vastakkaiseen suuntaan. 6. Ensimmäisenä tyhjälle pesälle ehtinyt voittaa, ja toisesta tulee hippa. 7. Pelillä ei ole lopetusta. Vaiheet 4,3, ja 6 toistuvat kunnes peli päätetään lopettaa. Pikipadan säännöt:
10 – 2022 Minna Urpo Mökki järven tai meren rannalla, uimaan suoraan saunasta tietenkin. Tällainen on monien mielikuva suosituimmista kesäloman majoituspaikoista. Vaan majoittua voi kuivallakin maalla, vaikkapa keskellä Perniön kirkonkylää. Hankolainen asuntosijoittaja Seppo Salonsaari hankki vaimonsa Kirsin kanssa jo vuonna 2010 ison punaisen pieniä asuntoja sisältävän kiinteistön Tammitien alkupäästä. Viimeiset kolme vuotta hän on majoittanut rakennuksessa myös lomalaisia. – Viime vuonna oli jo yli 300 yöpymistä, ja tämäkin vuosi on alkanut hyvin. Esimerkiksi heinäkuun lopussa on tulossa täällä jo viime vuonna vieraillut saksalaisryhmä kolmeksi viikoksi. Italiasta ja Espanjastakin on jo tullut varauksia, kertoo Seppo Salonsaari puutarhatöiden lomassa. Kaksi talon kahdeksasta yksiöstä on tällä hetkellä varattavana Airbnb ja Booking.com -palveluissa. Kahdessa on vakituiset vuokralaiset ja yksi on remontissa. – Yhdessä olen majoittunut nyt täällä ollessani, ja kaksi voisin laittaa vielä lisää lyhytaikaiseen vuokraukseen, jos kysyntää tulee paljon, pohtii Salonsaari. Salonsaaren asuntokauppa Perniössä lähti liikkeelle käytännön asiasta reilu kymmenen vuotta sitten: kaksi hänen tyttäristään oli tulossa Saloon opiskelemaan. – Omasta nuoruudestani muistan, että vuokranmaksu oli ikävä juttu. Niinpä ajattelin, että heidän ei tarvitsisi vuokria maksaa. Jo aiemmin Salonsaari oli sijoittanut asuntoihin pitkään. Hän omistaa vuokraasuntoja myös Salon keskustassa, kotipaikkakunnallaan Hangossa, Kotkassa sekä Kemissä. Saksalaisryhmä saapuu Tammitielle jo toista kertaa Airbnb otti jalansijaa myös eteläisestä Salosta Minna Urpo Kun seudulle saapuvat valtavirran lomalaiset etsivät kiivaasti majoitusta Mathildedalista tai Särkisalosta meren rannalta, vastavirtaan kulkevat kekseliäät voivat löytää helmiä kuivalta maalta esimerkiksi Airbnb-palvelun kautta. Palvelu on saanut jalansijaa myös eteläisessä Salossa, niin rannikolla kuin etäämmälläkin vesistöistä. – Mäntymetsää ja erämaata lähellä palveluita, Salon Perniössä. Hieno kuivamaan mökki, mainostaa Airbnb:ssä esimerkiksi ”Pekka” ilman omaa kuvaansa. Kartta kertoo, että Pekan mökki sijaitsee jossain Alhonmäentien kupeessa PeU:n majan lähellä. Airbnb:ssä on mahdollista kysyä anonyymisti lisätietoa ilman lopullista varausta. Tiedusteluun vastaa kuitenkin joku muu, joka pian ilmoittaa, että Pekka ei halua profiloitua tällä saralla lehtijuttuun. Supermajoittaja hän kuitenkin on. Tittelin saa hyvillä arvosteluilla, nopealla reagoinnilla viesteihin ja peruutusten välttämisellä. Kohteessa majoittuneiden kirjoittamissa julkisissa arvosteluissa kohde saa varsin vuolaat kehut. Toinen vähän kauempana Perniön keskustasta sijaitsevan kuivan maan mökin supermajoittaja haluaa myös pitää matalaa profiilia. Mökki on kesäisin pääasiassa työntekijöiden käytössä, mutta muina aikoina vieraita on riittänyt ulkomaita myöten. Kuten olettaa saattaa, Mathildedalin ja Teijon suunnalla tarjottavaa Airbnb-majoitusta on enemmän kuin sisämaassa. Tunnetusta Anttipoffin rakennuksesta ainakin kolme asuntoa näyttää olevan tällä hetkellä Airbnb:n kautta varattavissa. Rannikolle mentäessä myös hinnat nousevat. Mathildedalissa yli 400 euroa yöltä maksava talokin on saanut enimmäkseen loistavia arvioita 24 kappaletta. Särkisalon Ulkoluodossa sijaitsevaa luksushuvilaa kaupataan 900 euron päivähintaan. – Ostaessani tämän paikan sain vuokralaisiakin kaupan päälle. Lyhytaikaisen vuokrauksen mukaan ottaminen lähti omista miellyttävistä majoituskokemuksista matkustajana. – Kun heinäkuussa 2020 aloitin, laitoin tarkoituksella hinnat melko alas, jotta saisin toiminnan mukavasti alkuun. Sainkin sitten vuoden aikana noin 50 yöpymistä. Nyt taas pohdin, että hintoja pitäisi taas nostaa, kun lämmityskustannuksetkin ovat kasvaneet. Lyhytaikaista vuokrausta käyttävät lomalaisten lisäksi myös lyhytaikaisille komennuksille tulevat työntekijät. Käyttöä onkin ympäri vuoden, ei vain kesäisin. Seppo Salonsaari on viettänyt viime aikoina valtaosan ajastaan Perniössä. Hän on tehnyt kiinteistön pihatyöt itse ja tehnyt vaimonsa kanssa pihapiiristä persoonallisemman erilaisten koristeiden myötä. Halloweenin aikaan tehty luuranko-viikatemies -patsas jäi lopulta pysyväksi. – Itse asiassa ajattelin, että teen vielä toisin samanlaisen. Noita puussa pääsiäisen aikaan oli vaimoni keksintö, kuten myös tuo suihkulähde ja nallet tuolla kulmalla, näyttää Salonsaari. Salonsaaren mukaan lyhytaikaiset varaukset tulevat nykyisin lähinnä Booking. comin kautta. Syynä saattaa olla se, että palvelun ehdot ovat löysemmät kuin Airbnb:llä. Majoittuja voi saada rahansa takaisin jopa päivää ennen saapumista peruttamalla. Airbnb:llä palvelumaksuista ei pääse eroon yhtä helposti. – Toisaalta taas palveluna Airbnb on mielestäni parempi. Matkailijoiden kanssa on mukava tehdä yhteistyötä, vaikka en niin paljon heidän matkasuunnitelmistaan tiedäkään. Tyttäreni asuu tässä lähellä, joten hänkin on joskus matkailijoita vastassa. Seppo Salonsaari tekee itse kiinteistönsä pihatöitä. Vihertöiden lisäksi syksyllä valmistui Halloween-teemainen viikatemies, joka jäi pysyväksi pihakoristeeksi. Anttipoffissakin asuu kesällä matkailijoita.
2022 – 11 Minna Urpo Kansainvälisten nettialustojen kautta tapahtuvasta majoitustoiminnasta voidaan olla montaa mieltä. Ammattimaiset majoitusliikkeet kritisoivat monesti, että alustojen kautta toimivat välttävät monet kustannukset, joita heidän pitää toimiakseen maksaa. Toisaalta taas normaalit hotellitkin ilmoittavat huoneistaan nykyään myös alustojen kautta, koska monet ovat tottuneet käyttämään yksinomaan niitä. Ulkomailla monet kaupungit ovat kieltäneet esimerkiksi Airbnb:n lyhytaikaiset majoitukset, sillä sen katsotaan olevan haitallista joko pitkäaikaisten vuokralaisten asunnon saannille tai oikeiden hotellien liiketoiminnalle. Monissa suomalaisissakin taloyhtiöissä kiistellään siitä, saako huoneistoissa majoittaa matkailijoita. Jostain syystä Airbnb on lähtenyt kehittymään kokonaisten asuntojen tai huoneistojen vuokrauksen suuntaan. Firman perustajien alkuperäinen idea kuitenkin oli tarjota majoitusta ja aamiaista samassa asunnossa missä itse asutaan, ikään kuin alivuokralaistyyliin. Perniön seudulta näyttää löytyvän vain yksi tällainen kohde, Teijolta. Omat Airbnb-kokemukseni ovat kaikki tällaisesta yhteisasumisesta ulkomailta. Ensimmäinen varaukseni johti paluuseen Perthiin seuraavina vuosina. Palvelumaksutkin jäivät kohta pois, kun maksoimme suoraan isännille. Kerran Melbournessa taksi juuttui ruuhkaan, ja isännällä oli menoa jonnekin. Hän ilmoitti jättävänsä avaimen roskapöntön alle ja koiran olevan vastassa asunnossa. Ja niinpä ystävällinen kultainennoutaja toivotti meidät yksinään tervetulleeksi. Sellaista kokemusta eivät hienotkaan ketjuhotellit pysty tarjoamaan. Nettialustat tarjoavat persoonallisuutta majoitukseen Näkökulma Perniönseudun Lehti Torstaisin aamukahvipöytään eteläisessä Salossa Seppo Salonsaari tekee itse kiinteistönsä pihatöitä. Vihertöiden lisäksi syksyllä valmistui Halloween-teemainen viikatemies, joka jäi pysyväksi pihakoristeeksi.
12 – 2022 PsL-Aku Poutanen Unohtakaa sarjakuvista oppimanne. Jos vaikka Aku Ankassa kalastuksenvalvoja kykkikin puskissa ja hyökkäsi sakkolappu valmiina ja räyhäten onkijoiden kimppuun, on tosielämä toista. –Lähtökohta on, että ei hiivitä täällä väijyssä vaan toimitaan avoimesti ja neuvotaan, virkkoo erätarkastaja Tommi Suonpää Teijon kansallispuistossa Matildanjärven rannalla. Ja nykytekniikka auttaa: Suonpää näkee kiikareillaan, että Matildanjärven pohjoispäässä on joku kalalla. Puhelimen sovellus kertoo Suonpäälle, että päiväksi myytyjen lupien määrä järvellä täsmää, joten asiat lienevät kunnossa. –Se saattaa olla ihan tuttu mies. Pitääpä vielä kävellä morjenstamaan ja kireitä siimoja toivottamaan. Kansallispuistossa kirjattiin viime vuonna runsaat 104 000 käyntiä. Tähän joukkoon mahtuu monenlaista kävijää: lapsiperheitä pikkulenkillä, päivätai viikonloppuretken tekijöitä, kalastajia ja maastopyöräilijöitä. Suonpää sanoo, että pääosin asiat Teijolla sujuvat mallikkaasti, mutta väkimäärän kasvaessa kasvaa myös niiden määrä, joiden tekemistä pitää opastamisten lisäksi muuten suitsia tai jopa rangaista. Suonpäällä on tarvittaessa valtuudet kirjoittaa rikkeestä paikan päällä sakkokin; hänen työnsä ohjenuora on laki Metsähallituksen erävalvonnasta. Mutta palataan kohta siihen. Erätarkastaja on siis yksi valvova silmäpari alueella, ja rauhallisena arkiaamuna työ vaikuttaa lähes luksukselta. Valvonnasta kertovat kyltit isketään kiinni Land Cruiserin oviin ja lähdetään kierrokselle. Luontotalon viimeistelyä vaille valmis parkkipaikka jää taakse ja isolta tieltä koukataan pienemmälle, kohti Mikkossuon parkkipaikkaa. Siellä on asuntoauto ja Suonpää käy koputtamassa ovelle. Asukas kertoo olevansa kohta lähdössä järvenympäryskierrokselle ja vakuuttaa, että ei ole kalalla ollut. –Ja saahan sitä kalalla käydä, kun hoitaa luvat kuntoon, muistuttaa Suonpää ja toivottaa hyvät päivät. Hän sanoo, että tavoitteena on olla helposti lähestyttävä viranomainen. –Ajatellaan tilanne, että asuntoauton herra näkee täällä jotain, mikä jää vaivaamaan. Hätäkeskukseen hän ei viitsi soittaa, mutta muistaa sitten, että ai niin, se Suonpää kävi täällä, voisiko sille ilmoittaa. Toyota kulkee hitaasti pitkin metsäautotietä, joille ei muilla ole asiaa kuin jalan tai pyörällä: Suonpään taskussa on avaimet myös lukittuihin puomeihin. Miehelle on maksanut palkan valtio kohta 30 vuotta; takana on 13 vuotta erätarkastajana, 12 rikospoliisissa ja neljä merivartiostossa. Suonpää sanoo liputtavansa viranomaisten yhteistyön nimiin, arkisimmillaan esimerkiksi yhteisvalvonnan. –Kun samassa veneessä on erätarkastaja, rajavartiolaitoksen edustaja ja poliisi, niin siinä on aika kattavasti valvontaosaamista ja valtuuksia. Toinen arkinen esimerkki voisi olla tilanne, jossa joku soittaa Suonpäälle luvattomista verkoista merialueella. Hän voi itse olla tuntien matkan päässä kohteesta ja kelikin on huono. –Kun on tuttuja merivartiostossa, on helpompi soittaa sinne, että käyttekö katsomassa tilanteen. Puhelin on se tärkein työkalu. Kilometrejä kertyy Klassinen kysymys tässä kohdassa olisi: mikä on työsi paras puoli. Vastaus on helposti arvattavissa: se on vapaus suunnitella menonsa ja työnsä varsin vapaasti. Kilometrejä maantiellä kertyy, samoin matkaa metsäpoluilla ja niiden ulkopuolella sekä lisäksi maileja merellä. –Joskus talvella metsässä hiihdellessä tulee mietittyä, että tämä on osa palkkaa. Saa olla siellä, missä nauttii olostaan eli luonnossa. Suonpää on myös metsämies ja kalastaja ja vaikka virkatehtävissä tietenkään ei pyyntivälineitä ole matkassa, lämmittää jo ajatus siitä, että saa kulkea vesillä ja kuusikoissa. Jutuntekopäivää seuraavana päivänä Suonpää kaavaili lähtevänsä päiväksi Evolle partioimaan – jos ei sitten Erätarkastaja on valpas silmäpari kansallispuistossa Tommi Suonpään tärkeimmät työkalut ovat puhelin ja ihmisenlukutaito Matildanjärvellä oli jutuntekopäivänä rauhallista: Tommi Suonpää näki järven pohjoispäässä yhden kalamiehen.
2022 – 13 15€ ERÄ huippuPOKKAREITA 3 KPL 3 95 KPL Kaikkea KESÄÄN SALO Kauppakeskus Plaza PÄÄNÄYTTÄMÖ Salorankatu 5-7 Salo Astrum keskus LIPPUMYYMÄLÄ katso palveluajat: teatteriprovinssi.fi p. 0440 520 260 ¦ myynti@teatteriprovinssi.fi Lippuja myös tuntia ennen esitystä, mikäli esityksessä on tilaa. Teatteri pidättää oikeuden muutoksiin. Prismat ja R-Kioskit kautta maan Social icon Circle Only use blue and/or white. For more details check out our Brand Guidelines. RIKALANMÄEN KESÄTEATTERISSA ILOSIA AIKOJA – MIELENSÄPAHOITTAJA 8.6.-14.8., ohjaus Jari Luolamaa Vierailuja mm. 12.6. Mika Kuokkanen & Jere Ijäs, 4.8. Jussi Syren & The Groundbreakers, 11.8. Edu Kettunen Koko perheelle MAAILMAN YMPÄRI 80 PÄIVÄSSÄ 20.7. Mustiolla 26.7. Rikalanmäellä 17.8. Mustiolla 18.8. Mathildedalissa SAMI HEDBERG SHOW MUSTION LINNAN KESÄTEATTERISSA ILMASTA RAHAA -farssi 17.6.-31.7., päärool. Risto Kaskilahti, ohjaus Joonas Suominen KAUNIS VEERA -musiikkinäytelmä 2.-5.8., ohjaus Anu Hälvä Vierailuja mm. 7.7. Ismo Leikola, 15.7. Kesäillan toivotut – Mari Palo, Seppo Hovi, Hannu Lehtonen, 29.7. Gimme Abba, 7.8. Katri Helena Erätarkastaja on valpas silmäpari kansallispuistossa Tommi Suonpään tärkeimmät työkalut ovat puhelin ja ihmisenlukutaito suunnitelmiin tule muutoksia. –Voihan tässä tulla soitto, että nyt on Kurjenrahkalla susihavainto. Se on viranomaisena meidän vahvuutemme, että on kyky reagoida. Kartalla katsoen erätarkastajan tontti on tolkuttoman iso, Selkämeren kansallispuistosta itärajalle asti. –Kaksi miljoonaa hehtaaria siitä tulee, mutta etelässä tietysti valtion metsät ovat ihan tilkkutäkkiä. Syitä löytyy Suonpää myöntää työnsä tehokkuuden perustuvan omalla tavallaan yllätykseen; ehkä juuri sinä päivänä tarkastaja partioi Teijolla, kun joku koettaa vielä kerran onneaan, ja kiskoo istutettuja kirjolohia järvestä ilman lupaa. –Tosi paljon on kiinni siitä, että osaa lukea ihmistä. Joskus kyse on ihan vilpittömästä erehdyksestä. Siinä kohtaa voidaan katsoa yhdessä, miten ne luvat ostetaankaan. Joskus tulee sitten vastaan selkeästi sellaista härskiä ja tahallista pahantekoa, että sakolle ei ole vaihtoehtoa. Ei-toivotun käytöksen kirjokin on laaja: esimerkiksi luvattomia nuotioita, viikkokausien telttailua paraatipaikoilla tai pitkäaikaista leirinpitoa laavulla. –Alueissa on hirveästi eroja. Jossain pohjoisessa on moninkertaisesti enemmän maastoliikennerikkomuksia ja yleensä asialla ovat etelästä tulleet eli on sitä kelkalla rälläämistä ja kokeilua. Suonpää koputtaa puuta: valtion mailla hän ei ole kohdannut luvattomia metsästäjiä kertakaan. Kalalupien puutteesta kirjoitellaan rangaistusmaksuja Teijollakin säännöllisesti. Tietystä valppaudesta ja muiden huomioonottamisesta on kyse. Joskus sanomista tulee esimerkiksi niillä tulipaikoilla, joilla tulta ei saa metsäpalovaroituksen aikaan tehdä. Vaikka varoitus olisi yhä voimassa, voi makkaranpaistaja puolustella tulta sillä, että viime yönä kuitenkin satoi. Laavulla saa istua iltaa ja maistella oluttakin, mutta äänenvoimakkuuden pitäisi pysyä hallinnassa ja joka ainoan roskan löytää tiensä roskikseen. Teijolla vielä saa liikkua varsin vapaasti, toisin kuin esimerkiksi Vaskijärven luonnonpuistossa, jossa saa kulkea vain merkityillä poluilla. –Aina voi miettiä, että entä jos tämä olisi oma metsä. Miltä tuntuisi, jos joku tulisi sinne ja kaataisi tuosta puita nuotiota varten, Suonpää puntaroi. Auton oviteipit kertovat, kuka on liikkeellä ja millä asialla. Luonnollisesti erävartija on liikekannalla myös jalkamiehenä, hiihtäen ja välillä vesillä.
14 – 2022 PsL-Maria Vakkuri Mathildedalissa sijaitsevan Vinosti bistron keittiövastaavana kesällä työskentelevä Tia Herranen ottaa jääkaapista tillin ja miettii hetken, onko kaikki tarvittavat ruuat nostettu jo työtasolle. Ruuanlaitosta innostunut kokki on aiemmin työskennellyt muun muassa Saariselän maisemissa hotellissa. –Tykkään siitä, että voin tehdä töitä pohjoisessa sekä täällä omilla kotinurkilla. Talvella Lapissa on kiireinen sesonki, ja täällä riittää väkeä kesällä. Ehdin sitten lomailla näiden sesonkien välissä, Herranen kertoo. Perniöläisen Herrasen tie vei kotikulmilta Helsinkiin. Perhossa opiskellut nuori kokki näkee paljon yhtäläisyyksiä Lapin ja eteläisemmän Suomen ruokakulttuurien välillä, vaikka selviä erojakin löytyy. –Lapissa kaikki asiakkaat tilaavat poroa, jopa pizzoissa ja hampurilaisissa se on todella suosittu täyte. Inarin siika on myös kysytty raaka-aine. Vinosti bistrossa taas hyödynnämme paljon mereneläviä. Suurin ruokakulttuureja yhdistävä tekijä Herrasen mielestä on se, että paikallisia tuotteita halutaan hyödyntää mahdollisimman paljon. Kokkina työskentelemisessä Herrasta kiehtoo eniten oman kädenjäljen näkeminen. Ruokien suunnittelu ja ideoilla leikkiminen tekee alasta kiehtovan. Vaikka alalla kärsitään työvoimapulasta, Herranen viihtyy ravintolan kiireisessä tunnelmassa. –Tällä alalla henkilökunta on usein todella samanhenkistä, on kiva tehdä työtä hyvässä porukassa. Omaksi bravuurikseen kokki mainitsee lasagnen. Jos ruuan laittaminen kyllästyttää, Herranen suuntaa tiensä usein kiinalaiseen ravintolaan tai hakee jostain sushia. Herranen haluaa jakaa kotikokeille oman luottoreseptinsä. Monelle tuttu uuniperuna on kokin mielestä noussut uuteen suosioon, eikä suotta. Uuniperuna sopii arkeen sekä juhlaan, ja sen voi valmistaa kotona uunissa tai vaikka mökillä grillissä. Uuniperunoiden herkullisuus piilee täytteessä. Valmis majoneesi sopii hyvin täytteeseen, mutta majoneesi on helppo valmistaa Uuniperuna on kesän kestosuosikki Tia Herranen vaihtaa pohjoisen porot kesällä etelän kaloihin Valmis uuniperuna sopii hyvin myös juhlien herkuksi. Täytteeksi voi valita myös vegaanisia raaka-aineita. Tia Herranen nauttii erilaisten ruokalajien suunnittelusta. myös itse. Resepti hyvään uuniperunaan: • Leikkaa sopivaan määrään perunoita syvä ristiviilto ja laita sen jälkeen peruna folion sisällä uuniin tai grilliin 200 asteeseen. • Anna perunoiden olla uunissa suunnilleen 45–60 minuuttia, kunnes veitsi menee perunasta läpi. • Grillissä perunan ja folion väliin voi laittaa leivinpaperia, silloin peruna ei jää folioon kiinni. • Sillä aikaa, kun perunat ovat uunissa, ehdit valmistamaan täytteen. • Perinteinen katkaraputäyte on helppo valmistaa. Majoneesi ja ranskankerma sekoitetaan keskenään. Joukkoon lisätään suolaa, sitruunaa, katkarapuja ja tilliä. • Valmis seos laitetaan jääkaappiin tekeytymään. Katkaravut voi korvata esimerkiksi savulohella tai lehtikaalilla. • Kun peruna on kypsä, sen sisälle laitetaan mieluisa määrä täytettä ja annos on valmis nautittavaksi. Näin teet majoneesin itse: • 1 kananmuna • 2 tl sinappia • 0,5 tl suolaa • 1-2 tl valkoviinietikkaa • 3 dl rypsiöljyä • Mausteita oman maun mukaan, kuten viherpippuria, valkosipulia, limeä tai paprikaa. • Kaikki muut aineet paitsi öljy sekoitetaan hyvin keskenään kulhossa (syvä ja kapea). • Sauvasekoitin painetaan kulhon pohjaan ja päälle kaadetaan öljy. • Sauvasekoitinta nostetaan vähitellen ylös ja majoneesi on valmis.
2022 – 15 ELEKTRONIIKKAMUSEO Astrum-keskus, Salorankatu 5–7, ovi 3 24240 Salo P. 02 778 4896 AVOINNA 4.5.–31.8.: KE–PE 11–17 LA–SU 11–15 Suljettu 25.6.–27.6. Aikuiset 4€, eläkeläiset 3€, alle 18-vuotiaille vapaa pääsy. Meillä käyvät Museokortti, Epassi ja Smartum. SALON PAIKALLISMUSEOT AVOINNA KATSO KESÄN NÄYTTELYT JA TAPAHTUMAT WWW.SALOMUS.FI HALIKON MUSEO Kirkkorinne 7, Halikko 9.6.–7.8. TO–SU 11–17 Avoinna myös museopäivänä 28.8. KIIKALAN KOTISEUTUMUSEO Porvarinpolku 10, Kiikala 5.6.–28.8. SU 12–15 KREIVINMÄEN ULKOMUSEO Viurilantie 34, Halikko Avoinna aina ympäri vuoden. MERITALON MUSEO Moisionkatu 18, Salo 8.6.–28.8 KE–SU 11–17 PERNIÖN MUSEO Museotie 9, Perniö 8.6.–28.8. KE–SU 11–17 4.9.–18.12. SU 12–16 SUOMUSJÄRVEN KOTISEUTUMUSEO Karjalohjantie 161-2, Suomusjärvi 25.6.–7.8. LA–SU 11–14 Avoinna myös museopäivänä 28.8. TRÖMPERIN KESTIKIEVARI Vanha Turuntie 1326, Hajala 15.6.–7.8. KE–SU 11–17 Avoinna myös museopäivänä 28.8. Paikallismuseoihin on vapaa pääsy. ELEKTRONIIKKAMUSEO Astrum-keskus, Salorankatu 5–7, ovi 3 24240 Salo P. 02 778 4896 AVOINNA 4.5.–31.8.: KE–PE 11–17 LA–SU 11–15 Suljettu 25.6.–27.6. Aikuiset 4€, eläkeläiset 3€, alle 18-vuotiaille vapaa pääsy. Meillä käyvät Museokortti, Epassi ja Smartum.
16 – 2022 PsL-Aku Poutanen Joskus kannattaa katsahtaa jalkoihinsa. Tällä kerralla jo siksi, että kenkien alla rahisevan hiekan punertava väri kertoo tietävälle, missä ollaan. –Sekin on tarkkaa, että hiekka on täällä oikean väristä, myhäilee Christian Gröndahl ja huikkaa kohta tervehdyksen vastaantulijalle. Rauman vanha kaupunki on Unescon maailmanperintökohde, Porvoon vanhassa kaupungissa parveilevat kesäisin matkailijoiden sankat joukot, Naantalin vanhaan kaupunkiin osuu moni ainakin matkallaan Muumimaailmaan. Toisaalta Perniöstä ei tarvitse ajella kuin puoli tuntia nähdäkseen jotain, joka olisi voinut vuosikymmeniä sitten kadota. –Ja kaksi kertaa tämä onkin ollut hilkulla hävitä, muistuttaa Viveca Blomberg. Siis mikä? On aika esitellä paikka ja ihmiset. Nyt istutaan Christian Gröndahlin luona Tammisaaressa. Gröndahl on Tammisaaren Vanhankaupungin yhdistyksen puheenjohtaja ja talo 1890-luvulla valmistunut puurakennus, jonka ikkunasta aukeaa näköala hiekkarannan yli merelle. Viveca Blomberg on yhdistyksen aktiivinen toimija ja Tammisaaren ja sittemmin Raaseporin pitkäaikainen matkailupäällikkö. –Ja kyllä me olemme tästä vanhasta kaupungista tosi ylpeitä, hän sanoo. Toukokuisena arkiaamuna vanhassa kaupungissa kulkijan mieleen tulee hakematta vanhojen Peppi Pitkätossu -elokuvien Visby. Kapeita kujia, portteja, juorupeilejä, saumattua peltikattoa, suuret puut, ikkunoiden vedetty lasi. Katulinjat periytyvät jopa 1550-luvulta, mutta jotain puuttuukin: osan kaupungista nielaisi tulipalo vuonna 1821. Tuon jälkeen muun muassa kirkko uusittiin uusklassiseen tyyliin. –Se on täällä se hyvä maamerkki. Kun kirkon näkee, osaa suunnistaa, Blomberg muistuttaa. Tammisaari on perustettu vuonna 1546 ja sen perustamisesta päätti Kustaa Vaasa. Gröndahl ja Blomberg arvioivat, että vanhan kaupungin alueella asuu kolmisensataa ihmistä. Vanhimmat rakennukset ovat 1700-luvun lopulta. Alue on valtakunnallisesti merkittävää rakennettua kulttuuriympäristöä ja se tarkoittaa sitä, että rakennusten ulkoasu ja miljöö muutenkin ovat vissisti suojellut. Museoviranomaisen ohje hiekankin värin määrittää, muistuttaa Gröndahl. –Moni sanoo, että tämä on kuin ulkomaille tulisi, hän kehuu. Vanhankaupungin suojelupäätös tehtiin 1956 ja kaavalla se suojeltiin 1990-luvulla. Kaikesta huolimatta vanhakaupunki ei ole museo, vaan elävä yhteisö, kuin kylä kaupungissa. Gröndahlia ja Blombergia ilahduttaa se, että viime aikoina vanhaan kaupunkiin on muuttanut lapsiperheitäkin. Viveca Blomberg asuu aivan lähellä ja muistaa hyvällä aikaa, jolloin hänen omat lapsensa olivat pieniä. –Tuntui, että aina heille löytyi leikkiseuraa. Kantaakin on otettava Historia näkyy kadunnimissä: on esimerkiksi Hatuntekijänkatu, Maalarinkatu ja Käsineentekijänkatu. Gröndahlinkin talossa on paitsi asuttu, myös pidetty leipomoa ja nahkurinverstasta. Käsityöläisiä alueella työskentelee nykyään vähemmän, mutta kun vanhaankaupunkiin lasketaan mukaan koko väli Knipanilta itään ohi Raatihuoneentorin, mahtuu kartalle jo monenlaista yritystä; esimerkiksi koko joukko kahviloita ja ravintoloita. Gröndahl ja Blomberg sanovat lähes yhteen ääneen, että yhdistyksen tehtävä on vaalia vanhaa kaupunkia. Yhdistys on järjestänyt esimerkiksi erilaisia kursseja ja luentoja, joilla on kerrottu muun muassa perinteisistä korjaustavoista. Yhdistys myös ottaa kantaa ja se on suhtautunut varsin kriittisesti esimerkiksi Tammisaaren edustalle kaavailtuihin kelluviin huviloihin, joiden paikkaa se Vanha kaupunki on Tammisaaren elävä aarre Christian Gröndahl ja Viveca Blomberg tekivät kävelyretken Vaakahuoneenpuistoon, joka sai osansa Vanhankaupungin yhdistyksen toukokuussa ripustamista 35 linnunpöntöstä.
2022 – 17 Kulttuuriyhdistys Kirakan mylly r.y:n HARMAASSA KYLÄSSÄ YÖVIERAAT: VOLTER KILPI — ALBATROSSIN TARINA pe 15.7. klo 19 Ohjaus ja dramatisointi Juha Hurme Liput 20,Tarkemmat tapahtumatiedot, ennakkoliput ja varaukset: www.kirakanmylly.? ENSI-ILTA TI 21.6. klo 18.00 ke 22.6............klo 18.00 ti 28.6..............klo 18.00 ke 29.6............klo 18.00 pe 1.7...............klo 18.00 la 2.7................klo 15.00 su 3.7...............klo 15.00 ti 5.7.................klo 18.00 ke 6.7...............klo 18.00 to 7.7...............klo 18.00 la 9.7................klo 15.00 su 10.7.............klo 15.00 Allu Tuppurainen lisamaria markula www.kirakankesateatteri.fi kirakankesateatteri@gmail.com P. 045 121 3900 Kirakantie 240, 25610 Ylönkylä Liput 20/18/15 € Perhelippu 60 € (4 henk., väh. 1 aikuinen) Näytelmän esitysoikeuksia valvoo Näytelmäkulma Nordic Drama Corner Oy ennen nÄkem ÄtÖn rÖlliseikka ilu • Hammaslääkäripalvelut • Suuhygienistipalvelut Haarlantie 4, 25500 Perniö | p. 02 748 3727 www.kylahammaslaakari.fi Vardagar Arkisin Lördagar Lauantaisin Välkommen! Tervetuloa! BOKHANDEL KIRJAKAUPPA Engelsbyv. 9, Kimito | 044 237 9947 | leila@pappersboden.fi | www.pappersboden.fi | 10-17 10-15 STRÖMMAN RANTAMAKASIINILLA la 11.6. & la 9.7. klo 12-16 Järj. Strömma-Dahlbyn kyläyhdistys ry PERINTEISET KIRPPIKSET SPR Perniön osasto Omapaikka Salontie 2, Perniö Omapaikka/Kirpputori on toistaiseksi avoinna: Maanantai lauantai klo 10.00 15.00 Tervetuloa tekemään ostoksia! SPR Perniön osasto toivottaa kaikille oikein hyvää kesää! Jos olet kiinnostunut SPR:n toiminnasta niin ota yhteyttä p. 02-733 3405?0400193876?spr.pernio@gmail.com pitää aivan vääränä. Kepeämmistä tapahtumista esimerkkejä ovat pääsiäisen munienetsintä ja pyhäinpäivän kurpitsajahti. Joulun alla on omat menonsa ja toukokuussa yhdistyksen toimesta ripustettiin puistoihin kymmeniä linnunpönttöjä. Kesäkuussa aukeaa myös ”Walk of fame”, kävelykierros, jolla kerrotaan kuuluisista tammisaarelaisista. Heidän kuviaan on eri puolilla kaupunkia ja QR-koodin kautta pääsee katsomaan lisätietoja. Vanha kaupunki on Raaseporin matkailuvaltteja, tai tarkemmin sanoen Tammisaaren. Siitä Gröndahl ja Blomberg ovat nimittäin harmissaan, että matkailumarkkinoinnissa puhutaan yleensä vain Raaseporista, ei erikseen esimerkiksi Tammisaaresta. Blomberg muistuttaa, että laaja kaupunki on myös valtavan monipuolinen; sitä riittää Padvan kärjestä Inkoon rajalle ja pohjoiseen mentäessä rajanaapurina on Lohja. Kaiken pakkaaminen yhden kaupunginnimen alle ei tee hänestä oikeutta kylille ja kaupunkikeskustoille, joita Raaseporiinkin mahtuu kaksi. Vanhassa kaupungissa elää kukin arkeaan, miten haluaa – tai ainakin melkein. Kuten todettua, suojelumääräysten vuoksi esimerkiksi talojen ulkoasuun ei kajota. –Jos joku haluaa oikein kiiltävän suoraa, hän hakeutuu ehkä ihan muualle, miettii Gröndahl. Oma tarinansa ovat pihat perinnekasveineen ja suurine puineen. Heinäkuun 30. päivänä järjestetään Vanhakaupunki elää! tapahtuma, jossa moni myös avaa pihansa vieraille. Onkin hyvä muistaa, että talot ovat ihmisten koteja eikä pihoille muuten ole asiaa, mutta kaduilla ja kujilla saa muuten kuljeksia vapaasti ympäristöä ihailemassa. • https://tammisaarenvanhakaupunki.fi/ Christian Gröndahl ja Viveca Blomberg tekivät kävelyretken Vaakahuoneenpuistoon, joka sai osansa Vanhankaupungin yhdistyksen toukokuussa ripustamista 35 linnunpöntöstä. Vanha kaupunki kehittyy: entiseen yleiseen saunaan rakennetaan asuntoja. Ravintola Knipan valmistui vuonna 1908. Raippatori tarjoaa puitteet järjestää tapahtumia. Cafe Gamla Stanin koristeet ovat ympäistön mukaisia. Juorupeili kertoo talon asukkaille, mitä kadulla tapahtuu.
18 – 2022 PsL-Aku Poutanen Jukka Päivärinta istuttaa vieraan kahdesta pukista ja vanhasta, leveästä lankusta pikaisesti kootun penkin päälle. Lankulla on tarina: se on vuosikymmeniä sitten ollut Kosken kartanon sahan seinää. Jos seinät osaisivat puhua, ties mitä muuta Kirakan harmaassa kylässä kuultaisiin. Harmaa kylä on noussut paikoilleen Kirakan myllylammen rantamille hirsirakennus kerrallaan. –Tämä on tämmöinen yhden miehen kierrätysprojekti, naurahtaa Päivärinta. Ensimmäisen rakennuksen hän siirsi paikalle vuonna 1986. Jo ennen sitä oli sijoillaan vanha vesimylly. Muutamia vuosia sitten myllyn ylläpitoa varten perustettiin Kulttuuriyhdistys Kirakan mylly ry. Sen toiminnan osa ja varainkeruuta ovat erilaiset kulttuuritapahtumat kuten teatteriesitykset ja konsertit. –Joku tykkää naulata ja naputtaa omaksi ilokseen, minä taas ajattelen että tästä saa olla iloa muillekin, Päivärinta fundeeraa. Sattuneesta syystä myös Harmaan kylän kulttuurielämykset ovat olleet pari vuotta tauolla, mutta nyt lammen rannalla jatketaan siitä, mihin viimeksi jäätiin. Heinäkuussa lammenrantaan saapuu Yövieraat -teatteriryhmä, joka esittää Volter Kilven tekstiin perustuvan näytelmän Albatrossin tarina. Albatrossi rantautuu Kirakkaan jo toista kertaa Tunnemme suomalaiset kodit Saat kaikki asunnon ostajan palvelut saman katon alta. Asuntolainan myöntää osuuspankki. Asunnot välittää OP Koti kautta maan. Miko Känkänen OP Koti Nelli Nikander OP Lounaismaa Iina Gottschalk OP Lounaismaa Teoksella on kytköksensä paikkaan jo vuosien takaa. Vuonna 2001 Kirakan kesäteatterissa esitettiin sama teos, jonka Päivärinta itse ohjasi. Hän oli innostunut Volter Kilvestä jo aiemmin ja mieleen on jäänyt muun muassa Turussa Sigyn-museolaivan kannella esitetty versio Albatrossin tarinasta. Sen taas dramatisoi Juha Hurme, jolla on niin ikään yhteytensä Harmaaseen kylään. Hurme esitti monologina Kilven tekstiin perustuvan Kaaskerin Lundströmin, ja vuonna 2018 pyhäinpäivänä Kirakassa nähtiin niin ikään Kilven novellista Hurmeen dramatisoima Jäällävaeltaja. Päivärinta muistelee tunnelman pimeässä illassa vanhojen hirsiseinien suojissa olleen mieleenpainuva. Nyt luvassa on toista ääripäätä; Albatrossin tarina on osa Kilven kuulua Alastalon salissa – romaania ja hengeltään erilainen; draama kyllä, mutta huumoria unohtamatta. –Kyllä se on yhdenlainen suomalaisen sitkeyden kertomus, Jukka Päivärinta naurahtaa. Tarinassa Vaasan Ville pistää likoon omaisuutensa, jotta saa parkkilaivan vaKahden hiljaisen vuoden jälkeen tapahtumia riittää taas Eteläisen Salon tapahtumakalenteri on täyteen ladattu isoja ja pienempiä menoja. Tähän on koottu meille ilmoitetut menovinkit; mukana ovat isoimmat tapahtumat ja tapahtumasarjat. Lisäksi esimerkiksi kyläyhdistyksillä on paljon erilaista ohjelmaa. • Kaupungin kesäkiertueella eteläisessä Salossa: Kiskopäivä 9.7., Särkisalopäivä 23.7., Laurin Markkinat 6.8. • Perniön Lainamakasiini, Lupajantie 8: 30.6.-24.7. Kahvila ja näyttelyt avoinna. 25.7.-7.8. Kahvila ja näyttelyt: ”Virkaten” – Perniön Maaja kotitalousnaiset, ”Kuka, mitä, missä -Perniössä”Perniön kotiseutuyhdistys, Sylvi Ahlqvistin taidetta – Perniökulttuuri-säätiö. • Mathildan Marinassa mm. Juhannusjuhlat 24.6. ja venetsialaiset 27.8. Merigalleriassa Jere ja Juhani Honkasen taidetta. Lisäksi mm.laiturijoogaa. www.mathildanmarina.fi • 24.6.juhannussalon nosto Villa Tallbackassa. • Teijon Kulttuurimeijerissä vaihtuvia näyttelyitä, www. kulttuurimeijeri.fi • Teijon Masuunissa vaihtuvia taidenäyttelyitä, 2.7. Heinähulinat-kesätori. www. teijonmasuuni.fi • Avoimet kylät 11.6. Mukana useita kyliä eteläisestä Salosta. Muun muassa Förbyssä avautuu Karl Forsström AB:n historianäyttely. www.avoimetkylat.fi • Teijon juhannusjuhlat 24.6. järjestää Teijon alueen kyläyhdistys. Teijon Wanhanajan markkinat 13.8. Teijon kirkko on avoinna. www.teijo.fi • Mathildedalin ruukilla mm. 4.6. Virtuoso-konsertti, 26.7.Pauli Hanhiniemi trio, 28.7.Johanna Försti & Play Girls. 27.8. Ruukkipäivä Mathildedalin ruukilla. Kylän tapahtumia www.visitmathildedal.fi/ • Särkisalossa Satamarannan tanssit 23.7. Järjestää Wanhemmat ry. • Perniön kirkonkyläyhdistyksellä 11.6. torilla mm. yhteislaulua, ilmaiset toripaikat. 15.7. lauluilta, 6.8. kirppis torilla. • Kirakan kesäteatteri: Röllien lakikirja, ensi-ilta 21.6. www.kirakankesateatteri.fi • Mathildedalin Kesäteatteri: Pokka pitää. Ensi-ilta 1.7. www.teatteriprovinssi.fi • Sydänkesän säveliä – konsertit Kiskon kirkossa 1.-3.7. kiskoseura.fi • Kiskon kivimakasiinissa Henkiin kätketyt -taidenäyttely 17.7.-7.8. kiskoseura.fi • Seurakunnan kesäkonsertit alkavat 5.6. Kiskon kirkossa. Eteläisen Salon muut konsertit 26.6. Särkisalon kirkossa, 3.7. Yliskylän kirkossa ja 24.7. Perniön kirkossa. Santeri Rautiaisen konsertti 23..7 Teijolla. www.salonseurakunta.fi • Galleria Levolassa vaihtuvia näyttelyjä. https://www. facebook.com/nuketteri.gallerialevola • 27.8. muinaistulien yö, Villa Tallbacka/Finbynlahti. Menemistä riittää! Harmaassa kylässä riittää askaretta: Jukka Päivärinta kiipesi korjattavana olevalle katolle.
2022 – 19 rustetuksi matkaan. Laiva valmistuu, lähtee maailman merille, eikä siitä kuulla vuosiin mitään. –Joka päivä kaveri menee kuitenkin rantaan katsomaan, joko se horisontissa näkyisi, Päivärinta kertaa. Lopulta alus palaa, maailmaa nähneen oloisena – mutta lopulta selviää, että varustajasta onkin vuosien aikana tullut rikas, sillä laivan kapteeni on ollut mies paikallaan. –Selviää, että ruumassa on valtavat rahamäärät ja vielä kahvipapujakin, Päivärinta hykertelee. Yövieraat tuo tullessaan viisi miestä eikä oikeastaan paljon muuta: varsinaista lavastustakaan ei tarvita. Teatteriesitys on myös yksi tapa juhlia tasavuosia rakkaassa paikassa: Jukka Päivärinta täyttää tämän lehden ilmestymistä seuraavana päivänä 60 vuotta. • Albatrossin tarina, 15.7. klo 19. www.kirakanmylly.fi Aina kannattaa lukea Perkkarin kesähaaste vinkkaa tarttumaan rohkeasti monenlaisiin kirjoihin PsL-Maria Vakkuri Kiskon maaseudun rauhassa on mukava istua ulkona lukemassa kirjaa ja nauttia auringonpaisteesta. Kirsi Hietanen katselee edessään olevaa kirjapinoa tyytyväisenä, luettavaa riittää jälleen pariksi kuukaudeksi. Äidinkielen opettajana työskennellyt Hietanen pitää omaa kirjablogia nimellä Kirsin kirjanurkka. Blogi tarjoaa lukijalle pienen kurkistuksen eri genrejen kirjoihin. –Luen paljon kaikenlaisia kirjoja, mutta erityisesti pidän dekkareista, Hietanen kertoo. Hietanen seuraa aktiivisesti keskustelua lukutaidon heikentymisestä. –Lukeminen on mielestäni polarisoitunut. On paljon ihmisiä, jotka lukevat kirjoja ahkerasti. Sitten on kuitenkin toinen ääripää, jotka eivät ole koskaan lukeneet kirjoja. Paras tapa kannustaa lapsia ja nuoria lukemaan on se, että lukee itse. Kirjojen maailmasta innostunut Hietanen harmittelee, että nuorten kirjoista ei puhuta nykyään paljoa. Tietyt kirjasarjat pysyvät kestosuosikkeina vuodesta toiseen, mutta tarjolla olisi jatkuvasti kasvava joukko erilaisia laadukkaita nuorten kirjoja, myös tunnetuimpien nimien ulkopuolelta. Lukeminen on Hietaselle rakas harrastus. Viikon aikana hän lukee yhden tai kaksi kirjaa. Vuodessa luettuja kirjoja kertyy suunnilleen 150. Osa luettavista kirjoista löytyy kirjastosta, osan Hietanen kuuntelee äänikirjana. Kustantamot lähettävät bloggarille välillä erilaisia uutuuskirjoja ja myös yksityishenkilöt voivat tarjota Hietaselle kirjoja luettavaksi. Kaikkia ehdotettuja kirjoja Hietanen ei kuitenkaan ehdi lukemaan, eikä halua lukea. –En lue ollenkaan huonoja kirjoja, Hietanen naurahtaa. Haaste lukijoille Suosittua kirjablogia pitävä Hietanen valitsi Perniönseudun Lehden lukijoille kesäluettavaksi yhdeksän kirjaa. Leikkimielinen haaste kannustaa nuoria ja aikuisia lukemaan kaikki listalla olevat kirjat. –Kirjojen valitseminen ei ollut mikään helppo tehtävä. Vaikka sain suositella kahdeksaatoista hyvää kirjaa, vähintään kaksisataa hyvää jäi vielä mainitsematta. Hietanen kertoo, että tykkää lukea kirjoja ulkona kauniista ilmasta nauttien, tai sitten omalla lukusohvalla. Perniönseudun Lehden lukijat voivat nyt kirjahaasteen myötä kertoa omat parhaat lukupaikkansa. Aikuiset: 1. JP Koskinen: Ristin ja raudan tie (Like, 2022) Aloittaa Ristiretki-sarjan. Kirja on ilmestynyt ensimmäisen kerran v. 2004, ja tänä keväänä siitä on otettu uudistettu painos. Sarjasta tulee nelisosainen. 2. Eeva Joenpelto: Tuomari Müller, hieno mies (WSOY, 1994) Lohjalla Sammatissa vietetään kesäkuussa Eeva Joenpelto 101 v. -juhlia, joten Joenpellon uran Finlandiapalkinnolla kruunannut romaani on hyvä valinta. Rinnalle luettavaksi Helena Ruuskan mainio elämäkerta Elämän kirjailija Eeva Joenpelto (WSOY, 2015). 3. Tommy Wieringa: Joe Speedboat (Joe Speedboot) (Avain, 2008) Suom. Titia Schuurman. Harmillisen vähälle huomiolle jäänyt pienen hollantilaisen kylän nuorista kertova hieno, lämminhenkinen ja hauska kasvutarina. 4. Zoë Beck: Mitä silmäni näkevät (Paradise City) (Kustantamo Huippu, 2022.) Suom. Anne Kilpi. Anne Kilven yhden naisen kustantamo julkaisee saksan kielestä käännettyä laatukirjallisuutta. Beck on moninkertaisesti palkittu kirjailija. Dystopiaromaani Mitä silmäni näkevät sijoittuu lukijan yllätykseksi osittain Tampereelle. 5. Juhani Karila: Pienen hauen pyydystys (Siltala, 2019) Maagista realismia edustava hulvaton romaani sopii mainiosti nautiskeltavaksi hyttysten ininän säestyksellä. 6. Keigo Higashino: Myrkyllinen liitto (Seijo no Kyusai) (Punainen silakka, 2021) Suom. Raisa Porrasmaa. Pienen yhden miehen japanilaisia dekkareita suomeksi julkaisevan kustantamon teos on Japanissa huippusuositun dekkaristin oivallinen ja kimurantti arvoitus. 7. Mikko Kiviluoto: Casa Dementeria (Docendo, 2022) Salolaisen toimittajan esikoisromaani sijoittuu Portugalin etelärannikolle, jonne suomalaiset huijarit perustavat hoitokodin vanhuksille. Hyvän maun rajoja ei rikota, vaikka kyse on veijariromaanista. 8. Venla Hiidensalo: Suruttomat (Otava, 2021) Perniössä asuvan Hiidensalon uusin romaani kertoo kuvataiteilija Tyko Sallisen vaimon Hilja Vartiaisen tarinan. Rinnalle suosittelen Inka-Maria Laitisen ja Tarja Strandénin taiteilijaelämäkertaa Tukaattityttö – Mirri-kuvien takaa katsoo Helmi Vartiainen (WSOY, 2002) 9. Gabriel Korpi: Timantti ja ruoste (omakustanne, 2021) Salossa asuvan ja salanimellä kirjoittavan Korven kolmas Jalo Kurki -sarjan dekkari sijoittuu Silverforssin ruukkikylään, joka kovasti muistuttaa Fiskaria. Lapset ja nuoret: 1. Tapani Bagge ja Carlos da Cruz: Aavehevosen arvoitus (Karisto, 2018) Mainion Apassit-sarjan aloitusosa. 2. Thomas Taylor: Malanmanteri (Malamander) (WSOY, 2020) Suom. Jaana Kapari-Jatta. Aloittaa jännittävän ja hauskan Aaveranta-sarjan. 3. Marja-Leena Tiainen: Hotelli Desperado (Icasos, 2021) Ajankohtainen nuortenromaani pakolaisuudesta. 4. Joonas Riekkola: Silkkomaahan kadonneet (Karisto, 2021) Dystopiaseikkailu. 5. J. S. Meresmaa: Dodo (Myllylahti, 2020) Jännittävä säeromaani nuorista, jotka ovat ottaneet hoiviinsa jotain hyvin pelottavaa. Juoni sipaisee myös Särkisalon romahtanutta kaivoskuilua. 6. Anne Leinonen: Elokuussa minä kuolen (Haamu, 2022) Nuorten kauhuromaani. 7. Magdalena Hai: Kolmas sisar (Otava, 2018) Muhkean fantasiaromaanisarjan aloitusosa nuorille aikuisille. 8. Aiden Thomas: Hautausmaan pojat (Cemetary Boys) (Karisto, 2021) Suom. Inka Parpola Romanttinen nuorten aikuisten kauhuromaanin ja murhamurhamysteerin yhdistelmä. 9. Salla Simukka: Sammuta valot / Sytytä valot! (Tammi, 2018) Käännettävä kirja, eli yksien kansien välissä kaksi novellikokoelmaa, joista toisessa on onnellisia tarinoita ja toisessa vähän tummempia. Kirsi Hietanen kannustaa ihmisiä lukemaan kaikenlaista kirjallisuutta. • Julkaise itsestäsi Instagramissa kuva, jossa luet Kirsin vinkkaamaa kirjaa. • Voit myös laittaa kuvan kirjasta jossain kauniissa ympäristössä. • Lisää kuvaan hashtag #perkkarinlukuhaaste • Kaikkien kuvia julkaisseiden kesken arvotaan pieni kirja-aiheinen palkinto elokuun lopussa. Missä sinä luet kirjaa? Albatrossi rantautuu Kirakkaan jo toista kertaa MAURIN MAKASIINI Raitkorventie 2 A Perniön asema TERVETULOA! Vanhan tavaran kauppa Avoinna ke-la 10-17 VERKKOKAUPPA: maurinmakasiini.com Ti, to, pe klo 12-16 Ke klo 12-18 Paikallinen. Yli 10 vuoden kokemuksella Tekstiviestit ja puhelut 040 125 3887 varmimmin arkisin klo 9-16 nuohooja.suni@gmail.com Terveisin Niko Suni Kahden hiljaisen vuoden jälkeen tapahtumia riittää taas #perkkarinlukuhaaste
20 – 2022 rtv.store MEILTÄ SAAT BONUSTA www.s-kanava.fi Perniö: Haarlantie 21B, puh. 020 743 6180 Palvelemme: ma–pe 8–18, la 9–15 Kemiö: Engelsbyntie 10, puh. 020 743 6190 Palvelemme: ma–pe 8–18, la 9–15 Kesää kohti! Täyden palvelun puutarhamyymälät 10 00 5 x 40 l Muheva puutarhamulta 40 l 5 säkkiä 5 säkkiä kympillä! (Ovh. 961,00) (Ovh. 1286,50) Dangrill Valhal 310CS kaasugrilli 3 poltinta ja sivukeitin. 639 00 kpl Dangrill Valhal 420CS kaasugrilli 4 poltinta ja Power Zone -sivukeitin. 859 00 kpl Wepos 5 l viherkasvuston poistoaine Valmis käyttöliuos. 14 90 5 l (2,98/l) Mustang Albany 3 kaasugrilli 3 poltinta. 239 00 (Ovh. 399,00) kpl McCulloch ROB R800 robottiruohonleikkuri 749 00 kpl Viva La Vida -bistrosetti neliö, harmaa patina Pöytä ja kaksi tuolia. 239 00 setti KIRAMIKYLPYTYNNYRIT MEILTÄ! FIE-terassilämmitin Korkeus 229 cm. 399 00 kpl MEILTÄ TARVIKKEET KESÄTERASSILLE! H Ä O T E I J O E E T V P A A Q U N A O K E I J O R F O M O A M W U U O S S K I T Ö O I E R N A A R J Ä R V I O R V R Å A F E T M N Y Ä E U A B U A K K N C I H Ö N T K L Ö Y I K O K N G N M I O E S U M Z R K M A S M V I N L A P O I I U R K M A U R B R Ä D N I K R O E E A E R E Y E Ä A E Å I R Z P S K I R T T P T U I D A L E T Ä K P E E W R E N Ö E A U I B T U O Z U A K E M M U V L Y U O A L I K K U U R A I O A R U R L O O T E Ö R K K I P A Q T I Missä on mitäkin? Eteläinen Salo on monipuolista seutua. On juhlavaa historiaa, on tämän päivän arkielämää. On luontoa joka lähtöön, on paikannimi poikineen. Kesäristikko antaa silmäja aivojumppaa: ruudukkoon on kätketty 12 paikalliseen elämänmenoon liittyvää sanaa. Ne voivat olla ristikossa vasemmalta oikealle, oikealta vasemmalle, ylhäältä alas tai alhaalta ylös tai vinottain. Vastauksesi voit lähettää: toimitus@pernionseudunlehti.fi tai WhatsApp: 044 735 2303. Vastaajien kesken arvotaan kesäinen pikku palkinto!
2022 – 21 Kesätyö on tärkeä kokemus nuorille – silloin otetaan ensiaskeleita elämänmittaiselle työuralle SSO:lla kenenkään ei tarvitse pärjätä yksin, eikä kenenkään tarvitse olla seppä syntyessään. Meillä jokainen opastetaan alkuun, annetaan aikaa harjoitella sekä tulla kohdatuksi omana itsenään. Yhdessä tekeminen tuo varmuutta tekemiseen ja iloa työpäivään. Pidetään yhdessä huolta huomisen osaajista ja annetaan kesäpäivien täyttyä positiivisista kohtaamisista kauppojen käytävillä, kassoilla ja tankkauspisteillä. Arjen pienillä hyvillä teoilla teemme yhdessä parempaa paikkaa elää. SSO mahdollistaa kesätyöpaikan reilulle neljällesadalle Rentukka Muurahainen Kääpä Pitkospuut Laituri Jäätelötötterö Uimapatja Pelastusrengas Iloinen kesäloman viettäjä Mansikka Ruohonleikkuri Hiekkakakku LL OO M M AA BB II NN GG OO Kamera käteen ja nauttimaan kesästä! Kesä on monenlaisen bongailtavan aikaa. Perniönseudun Lehden kesäbingossa etsitään kesäisiä asioita ja taltioidaan muistot kuviin. Löydätkö sinä kaikki ruudukossa mainitut asiat? Ota kuvat todisteeksi ja tule näyttämään kuvat toimitukseen! Kolme ensimmäistä saavat pienen palkinnon.
22 – 2022 Minna Urpo Tänä kesänä Perniön museossa vieraita vastaanottava Katja Pohtola on nykyisin myös kesäperniöläinen. Kerrostalossa Paimiossa lapsuutensa viettänyt Pohtola innostui kesäpaikassaan Perniön asemalla erityisesti pihan tammesta. – Tammen juurella rentoutuu. Odotan aina innolla tätä vuodenaikaa, kun pääsee taas maaseudulle. Niin myös Pohjanmaan lakeuksilta kotoisin oleva mieheni. Tämä on tosi mukavaa seutua, ja merikin on lähellä. Täkäläisessä maisemassa näkyy myös muinaisuus, pohtii Turussa asuva Pohtola. Kesämökkikään ei ole uudisrakennus, vaan vanha torppa, jota kunnostetaan pikku hiljaa. – Löydettiin hyvä paikallinen käsityöläinen vaihtamaan alahirsiä. Ei ole kiire, kunnostetaan kiireeellisyysjärjestyksessä vanhaa vaalien, kuvaa Pohtola nelisen vuotta sitten tehtyä hankintaa. Perniö on tullut Katja Pohtolalle tutuksi myös töiden kautta. Museoalan moniottelija ei osaa edes sanoa, tulivatko ensin työt vai ihastus seutuun. Pohtola on esimerkiksi avustanut Perniön kotiseutuyhdistystä arkistoinnissa ja laatinut tilaesittelyjä Perniön Seudun Jouluun. Turun museokeskuksen Kuralan Kylämäessä Pohtola on työskennellyt monena kesänä. Hän on ollut esittelemässä museokävijöille esimerkiksi 1940-50 -lukujen emäntien arkiaskareita. – Itselleni mieluisaa on varsinkin pellavapyyhkeiden silittäminen kaulauslaudalla sekä villan käsittely: varsinkin karstaaminen käsikarstoilla tai langan kehrääminen rukilla. Niitähän voisi hyvällä säällä tehdä täälläkin ulkosalla, pohtii Pohtola tulevaa kesää. Maatiaiskanojen hoito Kuralan Kylämäessä kuului sekin Pohtolan suosikkipuuhiin. Keväällä työn alla on ollut esimerkiksi Maskussa sijaitsevan Kankaisten kartanon arkistomateriaalien arkistointi. – Pidän vaihtuvista työympäristöistä. On mielenkiintoista tutustua uusiin paikkoihin, ihmisiin ja aihepiireihin, Katja Pohtola vakuuttaa. Vuoden museoteko Viime vuonna VarsinaisSuomen vuoden museoteko -tunnustuspalkinnon saaneeseen Perniön museoon pääsee vierailemaan kesäkuun 8. päivästä alkaen. Katja Pohtola ihastui museon kokoelmiin jo kymmenisen vuotta sitten Perniön museossa työskennellessään. – Luetteloin täällä esineitä ja huomasin, että kokoelmathan ovat mahtavat. Niissä yhdistyy maatalous, kartanokulttuuri, kirkolliset esineet ja arkeologia. Tämä on harvinainen helmi museoiden joukossa. Nyt Pohtola on palannut jälleen Perniön museoon, tällä kertaa Salon historiallisen museon museoassistentin roolissa. Työ kestää syksyyn saakka. – Mielelläni myös keskustelen kävijöiden kanssa. Jotain pientä opastettua kierrostakin voin vetää, mutta kaikki kävijät on tietysti huomioitava. Pääsymaksujen perimiseksi ei tarvitse enää kuitenkaan ovella seisoa, sillä niistä luovuttiin jo pari vuotta sitten. Ainakaan rahan vähyys ei ole enää syy jättää museovierailua väliin. – Museoon voi tulla vaikka muualta tulleiden kesävieraiden kanssa aina kun siltä tuntuu. Nythän täällä on hienoa sekin, että perinne ja nykytaide on yhdistetty. Se ei ole kovin tavallista museoissa. Ääntä ympäri museota Nykytaiteen osuudesta vastaa Niclas Warius, jonka valokuvat museokokoelmiin kuuluvista esineistä muistuttavat kauempaa katsottuina kuin öljyvärimaalauksia. Lisäksi hänen tekemästään vihreän huoneen installaatiPerniö vei Katja Pohtolan sydämen ”Museo on harvinainen helmi pienellä paikkakunnalla” osta voi löytää vaikka mitä museotavaraa kaksipäisestä kotkasta lähtien. Vuoden 2023 kesäksi tilaan on tulossa uusi nykytaiteilija kahdeksi vuodeksi. Jotain uutta on silti tänäkin kesänä. – Museon eri huoneisiin on tulossa kesäksi neljä Markku Hoikkalan käsikirjoittamaa lyhyttä tarinaa ääninäyttelijän esittämänä. Ne tulevat kartanoiden ja ruukkien elämää, kirkollisia esineitä ja matkustamista esitteleviin huoneisiin, kertoo Salon historiallisen museon museoamanuenssi Anna Väänänen. Yläkerran Frans Lindstedtin lahjoittamat asekokoelmat olisivat varmasti monen kauempaakin tulevan aseharrastajan mieleen. Joukosta löytyy myös harvinaisuuksia, kuten belgialaisen Valentin Colletten 1800-luvun puolivälissä suunnittelema pistooli. Kirkkotaidetta esittelevässä huoneessa Katja Pohtolan huomio kiinnittyy puiseen Pyhän Laurin kasvoveistokseen, joka on peräisin 1200tai 1300 -luvulta. – Sillä on arkaainen hymy, toteaa taidehistoriaa pääaineenaan opiskellut Pohtola. Arkaainen hymy on antiikin Kreikan arkaaisen kauden kuvanveistolle tyypillinen veistosten kasvoilla oleva ilme, jossa suun reunat kääntyvät hieman ylöspäin. Arkkitehtuurista kiinnostuneille Toisessa yläkerran huoneessa alueen ruukkien historiaan voi tutustua tiiviissä muodossa. Ruukit tulivat esille Perniön museoon viimeisimmän näyttelyuudistuksen myötä. Ruukkialueilla valmistettua esineistöä on kerätty jopa toiselta puolen Suomea: esimerkiksi Teijon tehtailla valmistettuja työkaluja on lainassa Luston metsämuseosta Punkaharjulta. Yläkerran päätyhuoneen valokuvasuurennos pitää huolen siitä, että Perniön keskustan raittia aikoinaan koristanut Tammelinin talo ei pääse unohtumaan. – Museonäyttelyn lisäksi Perniön 1600-luvun pappilasuunnitelmasta innostuksensa saanut 1930 valmistunut museorakennuskin voisi kiinnostaa kauempaakin tulevaa, uskoo Katja Pohtola. Yksi erikoisuus on päädyn lisäsiipi, jossa museonhoitaja kauan sitten asui. Erikoinen museofakta puolestaan on se, että kuuluisuuteen noussut Alvar Aalto jäi museon suunnittelukilpailussa aikanaan kakkoseksi. Museo rakennettiin A.W. Ranckenin piirustusten mukaan. Aallon ehdotuksenkin piirustukset museon aulasta löytyvät. • Perniön museo on avoinna 8. kesäkuuta – 28. elokuuta välisenä aikana keskiviikosta sunnuntaihin kello 11– 17. Sunnuntaina 5. kesäkuuta voimassa ovat vielä talviaikataulut. Silloin museoon voi tutustua kello 12–16. Erikoisen muotoinen Tammelinin talo on etualalla päätyhuoneen valokuvasuurennoksessa. Suvi Laine ja Katja Pohtola ihailevat uusittuja tiloja. Katja Pohtola arvelee, että Perniön museon pihallakin voisi järjestää menneen ajan toiminnallista ohjelmaa.
2022 – 23 TOIMITUKSET MYÖS ILTAISIN JA VIIKONLOPPUISIN WWW.KIVIASEMA.FI 040 503 5988 MONIPUOLINEN VALIKOIMA MAA-AINEKSIA PIHAAN, PUUTARHAAN, MAARAKENTAMISEEN …sorat, murskeet, mullat, kuorikkeet sekä värilliset koristekatteet… IRTOTAVARANA & KÄTEVISSÄ SUURSÄKEISSÄ PERNIÖN RAVIT KANKKONUMMELLA LAUANTAINA 23.7.2022 KLO 13.00 PERNIÖN RAVIT KANKKONUMMELLA LAUANTAINA 23.7.2022 KLO 13.00 LIPUT 10 ,Alle 12v. ilmaiseksi Järj. Perniön-Finbyn HKY SÄHKÖASENNUKSET AMMATTITAIDOLLA PALVELEVA SÄHKÖMYYMÄLÄ Ark. 9-17, la 9-13 p. 0400 888 899 Heikkiläntie 4, Perniö Kirakantie 178, 25610 Ylönkylä 044 555 4852 / Riitta-Maija 0440 785 060 / Jussi Muulloin soita ja sovi! Tilamyymälä avoinna juhannusviikolla ti-to klo 10-18 MONIPUOLISET SIIVOUKSET · peruspesut · ikkunanpesut · mökkisiivoukset · muuttoja loppusiivoukset · myös alviton laskutus Eija 040 553 2113 RAKENTAMINEN LATTIASTA KATTOON · maalaukset · kaakeloinnit · puutyöt · katot · ei sähkötai putkityöt Eino 040 512 4498 Ko?talousvähennyskelpoinen Sähköasennukset Mikko 044 552 2139 Ilmalämpöpumput Myynti, huolto, asennus: Tomi 044 297 0123 Kylmälaitekorjaus: Pauli 040 537 2561 www.mmsahko.fi MM-Sähkö Laajennettu olutterassi avoinna kaikkina tanssi-iltoina. Terassille vapaa pääsy. Maanantaisin 18.30 6.6. alkaen KATISKANMÄELLÄ PIKANTIN 2 v. synttärikakkuka?eet juodaan 19.6. klo 12 alkaen! Tervetuloa! Ylönkylä, Perniö, Särkisalontie 2 p. 050 517 7759 | katiskanmaki.com Lähiruokakioski Pikantti Majoitus – Leirintäalue ja rantamökit ympäri vuoden. Lähiruokakioskissa hyllyt täynnä herkkuja, aina auki. Tervetuloa! Ida Herranen Kesällä alueella vilisee matkailijoita, päiväkävijöitä ja pidempään viipyviä. Mutta minne kannattaa kauempaa tuleva vieras viedä? Tätä kävimme kysymässä Teijolla ja Mathildedalissa toukokuun lopulla. 1. Junnu Vento – Toisin Teijolle tai Mathildaan, ehkä kansallispuistoon. Jos olisi torstai, niin veisin iltatorille Saloon. Mathildassa on rannat ja kaikki, joten voisin kuvitella että ulkopaikkakuntalaiset olisivat innoissaan tästä. 2. Laura Lahtinen – Mathildaan ylipäätään. Teijon kyläsauna on myös ihana. 3. Piritta Hendriksson – Kirjakkalan seudulle ja pyörällä tietysti. Kauniit maisemat, hyvät pyöreitit ja sienimetsät. 4. Pia Kauppinen – Mathildaan ravintolakierrokselle. Teijon kyläsauna on myös hieno, sellaista ei löydy ihan joka paikasta. Kyläkauppa on myös itsessään nähtävyys, jota turistit ihastelevat aina. 5. Jani Aittokallio – Meren rannalle veisin, eli Teijon ruukkialueelle tai Mathildaan kokonaisuudessaan. Jos kyseessä olisi kalastaja, veisin hänet Strömman kanavalle kalastamaan. Minne veisit vieraan? Pelastusliivit estäisivät jopa 80 prosenttia vesiliikenteen hukkumisista PsL Suomen Uimaopetusja Hengenpelastusliitto (SUH) muistuttaa, että vain oikein valittu pelastusliivi, joka on henkilön päällä ja oikein puettu, voi pelastaa veden varaan jouduttaessa. – Suomessa hukkuu joka vuosi 100–150 ihmistä, joista noin kolmannes vesiliikenneonnettomuuksien seurauksena. Soutuveneeseen ei kuitenkaan ole säädetty pakolliseksi pitää pelastusliivejä matkassa tai päällä, vaikkakin vesiliikenteessä hukkuneista suurin osa on ollut liikkeellä soutuveneellä, kertoo SUH:n viestintäasiantuntija Niko Nieminen tiedotteessa. Kansainvälisten tutkimusten mukaan jopa 80 prosenttia vesiliikenteessä hukkuneista olisi pelastunut, jos heillä olisi ollut asianmukaiset pelastusliivit oikeaoppisesti puettuna ja tilanteen nähneet olisivat osanneet auttaa. – Usein onnettomuustilanne tulee eteen äkillisesti, jolloin mukana olevista pelastusliiveistä ei ole apua, elleivät ne ole valmiiksi päällä, sanoo Nieminen. Pysy Pysy fölys! fölys! @perkkari @perkkari1944 pernionseudunlehti.fi/lehtitilaus seuraa somessa: tilaa lehti: Yhteislaulua klo 14 ja 15 Ilmaiset toripaikat! Avoimet kylät 11.6. klo 10-15 Lauluilta 15.7. klo 16 ja 17 TORIPÄIVÄ PERJANTAISIN klo 7-17 Kahvio avoinna! ilmais et kirppi spaika t! Kirppis torilla Laurin Markkinat 6.8. TERVETULOA TORILLE! PERNIÖN TORILLA TAPAHTUU PERNIÖN TORILLA TAPAHTUU